Kuinka ennustaa tulevaa II?

Vajaa vuosi sitten (24.3.2020) kirjoitin Professoriblogiin tekstin koronaviruksesta ja tulevan ennustamisesta malleilla. Teksti loppuu näin:

Matemaattisten mallien epävarmuudesta huolimatta luotan niihin enemmän kuin useimpiin muihin arvioihin. Olemme nyt siinä onnellisessa tilanteessa, että tieteellistä tietoa ja käytännön osaamista on käytettävissä pandemiasta selviytymiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ydinjätteiden turvalliseen loppusijoitukseen.

Luottakaamme siis viranomaisten ja tutkijoiden tilannearvioihin ja niistä seuraaviin koveneviin rajoituksiin. Lopullisen analyysin voi tehdä vasta tilanteen mentyä ohi. Vasta silloin selviää valintojen hyvyys ja oikea-aikaisuus. Kriisin jälkeen voidaan arvioida miltä vältyttiin ja miltä olisi voitu välttyä. Juuri nyt kriisin keskellä on viisainta luottaa viranomaisten malleihin, koska heillä on käytössään laajin tietopohja ja pitkäaikainen kokemus. Kritisoinnin vapaus meille jää, mutta siinä toimessa maallikon on hyvä ymmärtää oman osaamisensa rajat ja omien malliensa suuret epävarmuudet.

Enpä osannut aavistaa, että vielä vuoden kuluttua tilanne on niinkin vähän ohi kuin se nyt on. Tieteellinen tieto on tuottanut rokotteita odotettua nopeammin, mutta niiden tuotanto on toivottua hitaampaa. Noita "muita arvioita" kuin matemaattiseen mallinnukseen ja tieteelliseen tietoon on odotetun laisesti ollut paljon viruksesta, sen hoidosta, taloudesta, rokotteista. Suomi on selvinnyt toistaiseksi varsin vähin vaurioin, ja syynä saattaa olla vähäinen väestö ja harvaan asuttu maa, joka on tavallaan kaukana kaikesta, mutta varmaan syytä on ollut oikea-aikaisissa päätöksissä ja hyvin tottelevassa kansassa.

Kritisoinnin vapaus meille jää, mutta siinä toimessa maallikon on hyvä ymmärtää oman osaamisensa rajat ja omien malliensa suuret epävarmuudet. Asiantuntijat pitää päästää kriisin loputtua käymään huolella läpi tehdyt ratkaisut, niiden hyvät ja huonot puolet, parannusehdotukset, muut huomiot. Tässä vaiheessa lienee taas olennaista, että niin asiantuntija kuin maallikotkin pääsevät ääneen - on aikaa keskustella ja paneutua ilmiöön. Korona ei jää viimeiseksi kriisiksi.

Mitä maksoi Auris Hybridillä ajaminen?

Ostin uuden Auris Hybridi farmariauton kesäkuussa 2014 ja luovuin siitä helmikuussa 2021 – pitoaika 6,7 vuotta. Se oli pari tuhatta euroa kutakuinkin vastaavaa pelkästään bensiisikäyttöistä Aurista kalliimpi, joten toivoin alemman polttoainekulutuksen korvaavan kalliimpaa hankintahintaa: laskujeni mukaan tämä tapahtuisi 70 000 km:n ajon jälkeen. Auton kokonaishinta runsaine varusteineen oli 35 200 euroa, josta autoveron osuus oli 4 300 €. Inflaatiokorjattu hinta on arviolta 37 000 € (summan olisi voinut tallettaa pankkiin tai rahan puutteessa siitä joutuu maksamaan korkoa). Tätä hintaa voi verrata siihen, että vastaavan auton eli Corollan, joka on isompi ja kehittyneempi, saisi nyt arviolta tuolla samalla 35 000 eurolla tai jopa hiukan vähemmällä (32 500 €): autoveron osuus kalliimmassa 2 500 € ja halvemmassa 2 000 €. Yhteiskunta on siis lisännyt tukeaan vähäpäästöisille autoille.

Vaihdossa tuollaiseen uuteen Corollaan, Auriksen arvo on nyt noin 11 000 €, jonka varmistin usealla eri tavalla ja yksinkertaisesti myös laskemalla vuotuiseksi arvonalennukseksi 16 % - tähän prosenttimäärään vaikuttaa niin auto kuin sillä ajetut kilometrit, mutta Toyotalla toiminut jo ainakin kolmella autolla. Joten arvonalenema nyt helmikuussa auton myytyäni ilman vaihtoa uuteen oli melkoinen 26 000 €.

Toiseksi suurin menoerä on ollut bensiini, jota arvelen kuluneen 9 400 litraa, mutta vaihteluväli on 9 000 – 10 000 litraa. Hinnaksi tälle erälle tulee 14 000 € plus miinus 1 000 € (laskettu 1,45 €/l). Ei-hybridin polttoaineen hinnaksi arvioni on 20 000 €, joten näin ollen etua hybridistä olisi tullut 6 000 €, mutta luultavasti vielä enemmän, koska käytetyillä Toyotan hybrideillä on ilmeisen hyvä kysyntä, mikä voi enemmän kuin kompensoida kalliimman hankintahinnan.

Seuraavaksi suurimmasta kuluerästä kisaavat vakuutus ja huollot (ja korjaukset). Pidin autossa koko ajan kaskovakuutuksen, mutten joutunut sitä kertaakaan käyttämään (4 800 €). Korjauksia oli kaksi: takajarrut (500 – 600 €) ja BiXenon-valojen polttimon vaihto (alle 100 €). Huolloissa ei ilmennyt mitään erityisiä tarpeita, mutta kuluja kertyi arviolta 3 800 €, jolla auton tehtiin kaikki huoltokirjan mukaiset toimet.

Vuotuiseen käyttöveroon ja katsastukseen kului 1 200 € ja renkaisiin (vaihdettu kerran uusiin ja pidetty rengashotellissa, korjattu pari kertaa) 1 500 €.

Taulukkoon on kerätty kaikki kulut, joita siis kertyi 52 000 €, vuodessa hiukan alle 8 000 €, kilometriä kohti kuluja oli 26 senttiä per kilometri.

Taulukko. Kulut per kuluerä koko aikana, vuotta kohti, kilometriä kohti ja lopuksi osuus kuluista.

Mikä on sitten tulopuoli? Lohjalla asuessani halvinkin tapa kulkea työmatkani olisi ollut Lohjalippu, jonka kulut vuodessa olisivat olleet luokkaa 4 000 €. Helsingissä HSL:n vuosilipun hinta on enää 630 euroa, ja sillä pääsee Otaniemeen töihin. Omalla autolla Auriksen elinkaarikulujen mukaan samaan kuluisi noin 2 000 €. Päivittäinen matka-aika on autolla noin tunnin lyhyempi (Jollas-Otaniemi-Jollas). Auris kävi kaksi kertaa Pariisissa, muutaman kerran Lapissa ja osalla matkoista se kuljetti kahta täysikokoista polkupyörää mukanaan. Työmatkakuluista yhteiskunta tarjosi reilun veroalennuksen, joka perustui kuitenkin tuohon Lohjalippuun ei oman auton käyttöön.

Hiilidioksidia kaikki tuo ajaminen tuotti 21 – 23 tonnia – perinteisellä bensaversiolla olisi mennyt ehkä 32 tonnia. Auriksen esitteessä luvatun normikulutuksen (3,7 l/100 km) mukaan päästö olisi ollut 17 tonnia. Päästöoikeuden hinta teollisuudelle on nyt 26 €/tn, joten saavutetun ”päästösäästön” hinta olisi vain noin 260 €, ja sen ollut suurimman osan aikaa pienempi. En muista paljonko hybridin autovero oli alempi kuin pelkän bensan, mutta arvelen että enemmän kuin 260 €.

Jos nyt uutta autoa ajattelee, niin sähköautolla polttoainekulut olisivat selvästi pienemmät (mutteivat nolla), mutta vastaavasti hankintakulut selvästi suuremmat (vastaavan kokoiseen itselataavaan hybridiin verrattuna ehkä 10 000 €), vakuutuskulut ovat myös autolehtien mukaan muita autoa kalliimmat, renkaita kulunee enemmän (raskaampi auto), huoltoja on vähemmän ja vuosittainen ajoneuvoverotus keveämpää. Arvon alenemista seuraavan viiden tai kuuden vuoden kuluessa on vielä vaikeampaa arvioida kuin Aurikseni yhteydessä: autovero ehkä edelleen kevenee, autot (=akut) tulevat ratkaisevasti paremmiksi, autojen hinta siten alenee, ja käytetyllä ei ole isoa arvoa. Toisaalta voi käydä niin, että halukkuus omistaa hiukan vanhanaikaisempikin sähköauto on kova, kun bensa- ja dieselautoista halutaan todella eroon.