Kesäaika nopeasti ja hitaasti ajateltuna

Jo joutui kesäaika
ja illat piteni.
Kauheesti joka kerta
nukuttaa nousuni.
Nyt kolotustaan suopi
tuo nousu aikainen,
se huonon tuuleen tuopi
ja kiukun eloisan.

Olen aina pitänyt kesäajasta, mutta yritän yllä ymmärtää tuntuja monissa muissa ihmisissä. Kesäaika ja kellojen siirtäminen ovat kaksi erillistä asiaa. Tutkikaamme Euroopan maiden kaupunkeja, tänään aprillipäivänä 1.4.2017 (aurinko nousee, laskee; päivän pituus aurinko etelässä, kansantuote):

	nousu	lasku	pituus	keskipäivä	kansantuote
Tukholma	6.13	19.30	13.17	12.51	48 199
Lontoo	6.35	19.34	12.59	13.04	41 499
Helsinki	6.44	20.03	13.19	13.23	41 109
Pariisi	7.28	20.21	12.53	13.54	41 476
Madrid	7.58	20.39	12.41	14.18	34 861

Auringon kulku: Ilmatieteen laitoksen mobiilisääsovellus, Versio 2.0.6, iPhone

Kansantuote (kv. dollareina):  https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita

Päivä on siis tässä vaiheessa lyhyin Madridissa, jossa aurinko nousi hiukan ennen klo kahdeksaa, kun Tukholmassa aurinko oli ylhäällä jo heti klo kuuden jälkeen. Auringon laskussa ero on pienempi eli Madridissa vain noin tunti myöhemmin kuin Tukholmassa. Keskipäivä on Tukholmassa vähän ennen klo yhtä (talviaikaan täsmälleen keskipäivällä, mutta se ei suoraan tarkoita samaa kuin talvella, koska keskipäivän paikka liikkuu vuoden myötä). Lontoossa aurinko nousee toiseksi aikaisemmin ja vain hiukan ennen kuin Helsingissä, mutta ero kasvaa illalla puoleen tuntiin. Pariisi on puolisen tuntia edellä Madridia. Helsinki ei siis aprillipäivänä ole mitenkään ääripäissä - talviajassa aurinko nousisi jo ennen klo kuutta ja laskisi heti klo 19 jälkeen. Keskipäivä on Tukholmassa vähän ennen klo yhtä, mutta Madridissa reilusti klo kahden jälkeen.

Talviajan vastustajien tueksi olen lisännyt arvion kansantuotteesta per kapita kussakin maassa, ja selvästi näkee, että ”Illan virkku, aamun torkku, se tapa maan hävittää” pitää paikkansa, jos herääminen seuraa auringon liikkeitä.

Kokonaan toinen tarina on sitten kellojen siirtäminen.

Olen itse aina kesäajasta pitänyt, joten:

Jo joutui kesäaika
ja illat piteni.
Iloisesti joka kerta
reipastuu iltani.
Nyt säteilyään suopi
taas lasku auringon,
se hyvän tuulen tuopi
ja mielen lokoisan.

Fyysikko muuttaa Helsinkiin

Syntymäkotipaikkani on Helsingin maalaiskunta, armeijan mielestä Vantaa ja kirkonkirkoissa Helsingin pitäjä, mutten ole ennen kesää 2016 oikeastaan asunut Lohjan ulkopuolella - hetken aikaa toki teekkarikylässä Otaniemessä (ja armeija kuljetti minua, jollei Hangosta Petsamoon, niin kumminkin Säkylään). Joten lukijani eivät yllättyne pitkästä hiljaisuudesta blogin pidossa, jos tunnustan muuttaneeni Helsinkiin, Jollakseen meren rannalle, omakotitalosta kerrostaloon yksin asumisesta kaksin asumiseen.

Kaikenlaista kommentoitavaa olisi viimeisen vuoden aikana ollut, mutta tauko blogin pidosta voi olla jopa aiheellista ja tehdä hyvää sen pitäjälle ja säästää lukijoita.

Lohja ei voi kovin hyvin: väkiluku laskee jo useampaa vuotta peräjälkeen, syntyvyys on alhainen ja monet hankkeet kuten kaksi uutta ostoskeskusta ovat vaikeuksissa. Oma muuttoni toi nettona kolme lohjalaista lisää ja arvelen, että verokertymä saattoi jopa nousta, joten sikäli hyvällä mielellä, etten ole ongelmia lisäämässä.

Helsinki sen sijaan on kasvussa ja rakennustyötämaita on ympäri kaupunkia, johon luen myös Espoon tai ainakin sen Helsinkiä lähellä olevat alueet kuten Tapiolan ja Otaniemen, jossa on oma työpaikkani ollut kohta 30 vuotta, joskin välillä virkavapaalla sieltä. Muuttaessani Jollakseen oletin länsimetron olevan käytössä elokuun puolessa välissä, vaikka Otaniemen aseman vaikutti, jos ei ihan puolivalmiilta, niin kuitenkin keskeneräiseltä. Helsingin sisäinen liikenne on kuitenkin varsin ruuhkatonta (totuin säännölliseen ruuhkaan Turun väylällä, joten on niitäkin pääkaupunkiseudulla), joten töihin pääsee hyvin omalla autolla (35-45 min), julkisella liikenteellä (kävely-85-metro-102 noin tunnissa) ja pyörällä (20 km, ja reilu tunti näytti menevän). Jollas on kaunis meren lähes kokonaan ympäröimä metsäinen saareke (vain kapea kannas yhdistää Laajasalon saareen). Luulin, ettei juuri kukaan tiedä missä Jollas on, mutta olin pahasti väärässä - kyse oli puutteesta omissa tiedoissani.

En kuitenkaan muuta blogini nimeä vielä, sillä mitenkäs sitä pikkukaupungin mielenlaadusta eroon pääsisi.