Srk-vaalit: Raamattu ja sen tulkinta

En ole teologi, enkä kielitieteilijä, vaan pahainen fyysikko, joka pohtii maailmaa oman tietämyksensä perusteella. Tieteen käyttämä kieli, matematiikka, tarjoaa tarkimmillaan hämmentävän hyvän kuvauksen maailman tapahtumista, ja onnistuu jopa ennustamaan meille aiemmin tuntematonta. Mekaniikka, joka kuvaa kappaleiden liikettä ja niihin vaikuttavia voimia, on ollut nykyisessä asussaan kohta 400 vuotta, eikä mitään muutostarvetta ole näkyvillä. Sähköoppi ei ole ihan niin vanha, mutta voimme hyvin monessa tilanteessa olla täysin varmoja sen toimivuudesta; joskus sattuu epäonnistumisia, mutta vika ei ole sähköopissa, vaan sitä soveltavissa tutkijoissa, jopa meissä fyysikoissa. Osaa ihan arkisistakaan asioista emme osaa tarkasti ratkaista, vaikka uskomme hallussamme olevan oikeat yhtälöt – ilman tai veden selvästi pyörteinen virtaus kuuluu tähän luokkaan. Vielä paljon vaikeampaa on ennustaa maapallon ilmaston kehittymistä, kun lisäämme ilmaan yhä enemmän hiilidioksidia; päälinjat ovat selvillä, mutta matkassa voi olla monta yllätystä. Elämän kunnollinen ymmärtäminen ja tietoisuus ovat vielä vaativampia haasteita. Luonnontieteen lisäksi käytämme paljon humanistisia tieteitä ja taiteita, käytännössä joka päivä. Mitä kauemmaksi mennään fysikaalista tieteistä, niin sitä vaikeampaa on käyttää matematiikkaa, eikä sitä yleensä kukaan yritä soveltaa vaikkapa taidemaalaukseen, jos ei nyt sitten taulun hinnan arvioimisessa.

Oma kielensä on myös uskonnollisilla pohdinnoilla ja kristinuskossa tuon ajattelun taustalla on Raamattu. Uskonto vaikuttaa enemmän humanistiselta ja taiteelliselta aihepiiriltä, joten matematiikalla ei yleensä ole sijaa hartauskirjallisuudessa tai edes teologien väitöskirjoissa. Joku kuitenkin saattaa pitää kiinni Raamatun kirjaimellisesta tulkinnasta, jolloin tuota meidän arkipäiväistä ja tavattoman epätarkkaa kieltämme, kuten suomea tai englantia, käytetään tavalla, joka vastaisi ehkä lauselogiikkaa, jonka avulla matematiikka on kirjoitettu. Jopa lauselogiikassa on ongelmansa, joihin voi perehtyä ihan suomenkielellä (Hintikka). En itse kykene ymmärtämään kuinka yhtäkkiä epätarkalla kielellämme kirjoitetusta Raamatusta luetaan väittämiä, joita voisi ajatella saavuttavan matematiikan avulla. Mutta jo tämän kirjoituksen alussa on lyhyesti käyty läpi matematiikan soveltuvuus vaikkapa tietoisuutemme kuvaajana. Eikä se muuta asiaa, että voimme kuvata mitä aivoissamme tapahtuu, kun ajattelemme.

Ajattelen Raamatun olevan kaikessa epätarkkuudessaan ja -loogisuudessaan kumminkin riittävän hyvä pohja meidän kristilliselle ajattelullemme. Tarkka kuvaus voisi olla täysin meidän ymmärryksemme ulottumattomissamme ja Raamattua on käytetty kohta pari tuhatta vuotta – hyvällä menestyksellä riippumatta kulloisestakin matematiikan osaamisen tasosta.