15.10.2014

Srk-vaalit 2014: Miesten ikiaikainen ylivertaisuus

Naispappeus tai virallisesti virkakysymys (”suoraselkäinen” tapa kiertää vaikea asia ja siitä kertova toinen yhdyssana) on edelleen hankala aihe luterilaisessakin kirkossa (Kari Kuulan puolustava kirjoitus blogini teologisena osiona). Olen itse muistini mukaan kannattanut naispappeutta aina, mutta siihen on ehkä syynsä. En aio ottaa teologista kantaa, koska olen luonnontieteilijä.

Olen kasvanut ja elänyt vahvojen naisten ympäröimänä, joten naisten kaikenpuolinen tasa-arvoisuus on tuntunut pikemminkin itsestään selvyydeltä: kahdella tädilläni oli auto 60-luvulla ja toinen ajoi autolla (ei omallaan) halki Yhdysvaltojen samalla vuosikymmenellä.

Moni tuntemani mies kuitenkin pitää itseään ja miessukupuolta ylipäänsä täysin ylivertaisena. 90-luvulla silloisessa (ja samassa paikassa olen edelleen) täysin rapakuntoiset, siis niin fyysisesti kuin henkisesti, miehet arvostelivat naispuolisia työkumppaneita, jotka silloisen nuoren miehen silmissä näyttivät sekä fyysisesti että henkisesti vahvoilta, ja jotka sen osoittivat myös työpanoksellaan.

On kieltämättä totta, vaikkei sen pitäisi pappeuteen vaikuttaa, että miehillä on tukeva enemmistö vaikkapa nobelistien joukossa. Luin mielenkiintoisen selityksen tähän Nassim Tabebin kirjassa Antihaurasolettakaamme, että naiset ja miehet ovat yhtä kyvykkäitä tai sallikaamme (havaintojeni mukaisesti) että naiset ovat keskimäärin miehiä älykkäämpiä, mutta samalla oletamme miesten joukossa hajonnan olevan suurempi kuin naisten joukossa. Siten miesten joukossa on selvästi suurempi joukko sekä huippuälykkäitä että ympäri typeriä. Väite on Nassimin mukaan vaarallinen ja on johtanut yliopiston rehtorin eroon Englannissa, joten en minäkään väitä sen olevan totta. Mutta ehkä juuri tuolla perusteella miessukupuoli tuomitaan sekä rentuiksi että naisia kyvykkäämmiksi, ja tehdään se virheellinen johtopäätös, että KAIKKI naiset ovat miehiä kyvyttömämpiä, koska on olemassa MUUTAMA kaikkia naisia kyvykkäämpi mies. Se, että onko tällaisella kyvykkyydellä mitään tekemistä pappina toimisen kanssa, kun Nobeleita jaetaan Kirkon toiminnassa varsin harvakseltaan.

Itse ajattelen, että pappeuden rajoittamisella ei ole niinkään raamatullista kuin evoluutiobiologinen pohja, ja ongelmaksi muodostuu se, että naispappeuden vastustajat vastustavat myös evoluutiota; mies tehtiin luomakunnan herraksi ja suut suppoon siltä, joka muuta väittää.

Näillä perusteilla olen mukana Tulkaa kaikki liikkeen toiminnassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti